Nyt kun vaihtoa on kulunut puolitoista kuukautta, olen hyvin ehtinyt tutkailla hollantilaista kulttuuria ja tehdä omia havaintojani. Hollantilainen ja suomalainen kulttuuri ovat loppujen lopuksi aika lähellä toisiaan, joten mitään sen suurempia kulttuurishokkeja en ole täällä kokenut. Lähinnä sellaiset pienet asiat (kuten vesihanat, joissa kylmää ja kuuma vettä ei säädetä eri nupeista, tai kunnollinen talojen eristys), joita on pitänyt niin itsestäänselvyyksinä Suomessa ja jotka ovat täällä eri tavalla, ovat välillä hiertäneet eniten. Mutta kaikkeen tottuu ja elo on kaiken kaikkiaan täällä kuitenkin tosi helppoa. Tässä kuitenkin muutama havainto Hollannista.
1. Lounaaksi syödään leipää ja strösseli on normaali asia laittaa leivän päälle
Hollantilaisten perus lounas on leipää jossain sen muodossa. Kaduilla on kioskeja ja ruokakärryjä, joista voi ostaa sämpylöitä mukaan, lounalistoilta löytyy aina kattava valikoima otsikon "tosti" alta ja moni opiskelija kaivaa luentojen tauoilla laukustaan leipäpussin ja jotain levitettä. Opiskelijalle, joka on tottunut syömään parin euron opiskelijalounaan yliopistolla tähän on ollut vähän vaikea tottua, ja monesti vieläkin kannan mukanani vain pientä välipalaa ja syön kunnon ruuan sitten kotona myöhemmin.
Ihmestystä on myös herättänyt hollantilaisten tapa laittaa strösseleitä leivän päälle. Kyllä, luitte oikein, strösseleitä. Tai niinkuin hollannissa sanotaan "hagelslag". Näitä löytyy kaupoista jokaisessa muodossa ja värissä ja pakkauskoossa. Itsekin on tullut tätä mielenkiintoista välipalaa kokeiltua, ja täytyy sanoa, että en usko, että tämä tapa tulee seuraamaan minua Suomeen asti, vaikka pahimman makeanhimon sillä saakin taltutettua.
2. Pullojen palauttaminen on pyhä mahdottomuus
Ensimmäisen kerran törmäsin tähän ongelmaan, kun olin kaverini luona Enschedessä. Sunnuntaina piti lähteä palauttamaan edellisen illan illanistujaisten pulloja, ja niitä oli kertynyt eri ihmisten kautta luonnollisesti eri kaupoista. Käveltiin lähimpään Jumboon, jossa tiedettiin olevan pullonpalautusautomaatti ja ajateltiin palauttavamme kaikki pullot helposti sinne. Noh, ei se mennyt sitten ihan niin. Kone hyväksyi ehkä 10% pulloistamme ja loput palautti takaisin meille. Ajateltiin, että ehkä kone hyväksyy vain siitä kaupasta ostetut pullot, joten suuntasimme seuraavaan kauppaan, jossa meitä odotti samanlainen kohtalo. Lopulta löysimme lasinkeräyspisteen, jonne saatiin heitettyä loputkin pullot, mutta tähän seikkailuun saatiin kulutettua helposti reilu tunti. Muiden vaihtareiden kanssa jutellessa on ilmennyt sama homma, ja ilmeisesti koneet hyväksyvät vain tietynlaisia pulloja, ja muut täytyy palauttaa suosilla lasinkeräyspisteeseen. Noh, seuraavalla kerralla viisaampana liikenteeseen.
Täällä panostetaan todella hyvin pyöräteihin ja niiden kuntoon, joka ei ehkä tule yllätyksenä maassa, jossa pyöriä on enemmän kuin kansalaisia. Kävelyteille saattaa välillä juuri ja juuri mahtua yksi ihminen kävelemään, kun pyöräteille mahtuu mukavasti kaksi ajelijaa rinnakkain. Tämänkin takia koitan parhaani mukaan totuttautua pyörään ensisijaisena kulkuvälineenä, sillä se on tehty niin helpoksi ja vaivattomaksi täällä. Pyörille löytyy myös parkkeja ja telineitä joka nurkan takaa. Suomessa on tottunut parkkihalleihin, niin täällä törmää pyöräparkkeihin. Tosin se pyörien paljous saa hieman heikottamaan haha.
Itse osaan hollanniksi jo perus tervehdykset sekä kiitokset ja alan ymmärtää muutamia sanoja sieltä täältä - tulee erittäin hyödylliseksi esimerkiksi ravintoloissa ja kaupoissa ruokalistoja sekä tuoteselosteita tavatessa. Oma puutteellinen hollannin taitoni ei täällä kuitenkaan ole mikään ongelma, sillä hollantilaiset puhuvat keskimäärin todella hyvää englantia. Monesti voisin luulla varsinkin monia nuoria ihan natiivipuhujiksi. Myös yliopistolta löytyi todella monipuolinen valikoima englanninkielisiä kursseja ja kaupungilta löytyy varmasti jotain englanninkielisiä tapahtumia. Hollantilaiset itsekin sanovat olevansa varsinkin nykyään todella kansainvälisiä ja toivottavat mielellään tervetulleeksi ihmisiä ympäri maailmaa opiskelemaan ja työskentelemään.
5. Säätila voi vaihtua hetkessä ja tuuli vetää vertoja Vaasalle
Meren rannalla asuessa on tottunut siihen, että säätila osaa olla arvaamaton ja tuuli puhaltaa parhaimmillaan muutaman tahattoman sivuaskeleen kävelyyn. Mutta ai että, täällä vedetään vertoja jo Vaasallekin. Tunnin sisään voi parhaimmillaan todistaa auringonpaisteen, myrskytuuleen ja kaatosateen, ja sitten kierto alkaa alusta. Joten älkää olko niinkuin minä ja unohtako pakata sadetakkia mukaan lähtiessänne Suomesta. Se on ensimmäinen asia, joka pakkauslistaan kannattaa kirjoittaa. Kotoa lähtiessä kannattaa myös ottaa mukaan sekä aurinkolasit että sateenvarjo ja pyöräillessä saa työskennellä välillä aika kovaa vastatuulta vastaan. Ja jotenkin kummasti se on aina vastatuuli ihan sama mihin suuntaan polkee.
6. Visa ja Mastercard eivät aina pelaa ja cash is not always the king
Tiesin jo ennen tänne lähtöä, että Visa, MasterCard ja muut meille suomalaisille tutut kortit eivät välttämättä toimi Hollannissa ihan jokaisessa kaupassa. Syynä se, että hollantilaiset korttikoneet saattavat mieltää ne kaikki luottokorteiksi, ja täällä pelaavat vain pankkikortit. Olen kuitenkin MasterCardilla pärjännyt yllättävän hyvin ja vain muutaman kerran on tullut eteen tilanne, jolloin kone ei ole suostunut korttia lukemaan. Tämän vuoksi on ollut hyvä kantaa mukana aina jonkin verran käteistä. Kuitenkaan esimerkiksi monet ravintolat eivät hyväksy käteistä, jolloin ollaan aina vähän jännän äärellä, että meneekö se korttimaksu tällä kertaa läpi. Ikäviltä tilanteilta ollaan kuitenkin vältytty, ja aina on joukossa joku, jolla joko toimii kortti tai löytyy sopivasti käteistä. Vinkkinä myös, että busseissa ei pysty ostamaan lippua käteisellä, vaan maksu tarvitsee suorittaa kortilla. Onneksi bussit hyväksyvät myös ainakin Masterin. Orientaatiopäivillä meille kerrottiin myös, että täällä pystyy helposti avaamaan hollantilaisen pankkitilin ja näin saamaan Maestro-kortin, joka on täällä se päämaksuväline. Itse tätä ei ainakaan ole tarvinnut tehdä!
Ihmetyksen aiheita on siis riittänyt, mutta puolitoista kuukautta on kulunut aivan siivillä ja Utrechtista on tullut nopeasti itselle kotoisa kaupunki, jossa viihtyy päivästä toiseen. Onnitellut vielä jokaiselle, joka jaksoi kahlata tämän kirjoituksen loppuun asti, sillä tekstiä näköjään pukkasi vähän enemmän. Muistan kuitenkin itse etsineeni ennen vaihtoon lähtöä mahdollisimman paljon tietoa tulevasta kohdemaastani, joten toivottavasti tästä on apua edes jollekin Hollantiin lähtöä suunnittelevalle :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti