Viikonloppureissu Ghentiin

Palataanpa noin parin viikon takaisiin tunnelmiin, kun lähdetiin ESN-reissulle Ghentiin, Belgiaan. Saavuttiin perille perjantai-iltana ja kun oltiin saatu asetuttua hostelliin, niin kokoonnuttiin porukalla alakerran baariin, josta suunattiin ESN-Belgian järjestämiin bileisiin. Lauantaina meille olikin sitten luvassa veneajelu Ghentin kanaaleilla sekä kiipeäminen kirkontorniin, josta oli mahtavat näkymät kaupungin ylle. Mutaman tunnin vapaa-aika vietettiin kavereiden kanssa lounastaessa ja vain ympäriinsä kävellessä. Päivän askelmäärä oli kyllä reilusti yli tavoitelukemien. Illemmalla kokoonnuttiin vielä koko ESN-poppoo syömään yhdessä, josta suunnattiin myöhemmin kaikki omiin suuntiimme viettämään iltaa. Meidän porukka suuntasi hostellin kautta läheiseen pubiin istuskelemaan ja maistelemaan belgialaisia oluita. Maassa maan tavalla, eikö niin? Josta tulikin mieleeni, jos käytte Belgiassa, niin maistakaa niitä (kuuluisia) vohveleita, joita löytää joka nurkalta! Taivaallisia! Sunnuntaina kierreltiin vielä hieman ympäriinsä ja puolivahingossa eksyttiin myös Graffiti-kadulle, joka muutamassa matkaoppaassa mainittiinkin käymisen arvoisena paikkana. Sen enempää vinkkejä en Ghentistä osaa antaa, sillä mentiin koko viikonloppu aika fiilispohjalla ja ihmeteltiin asioita sen mukaan, mitä eteen sattui osumaan, haha. Välillä paras tapa tutustua kaupunkiin on vaan rennosti seikkailemalla. Kaupunkina Ghent oli kyllä erittäin ihastuttava ja kaunis! Ja viikonlopussa ehti nähdä ja kokea paljon kaikenlaista.

Tässä kevään aikana suunnitelmissa on vielä ainakin kaksi vierailua Belgian puolelle, mutta eri kaupunkeihin. Täältä Hollannista on niin helppo reissata etelänaapurin puolelle, että täytyyhän siitä ottaa kaikki irti! Pari tuntia junalla tai bussilla, ja lompakkokin kevenee vain kympin verran. Joten, jos jollain on suunnitelmissa viettää Hollannissa aikaa vähän pidempään, niin kannattaa ehdottomasti harkita myös vierailua Belgian puolelle!

 

Kaikki kunnossa

Tänään on ollut kyllä aika raskas päivä. Palasin eilen illalla viikonloppureissulta Belgiasta ja odotin jo hieman normaaliin arkeen palaamista. Normaalia arkea saa näköjään odottaa vielä ainakin päivän verran. Hyppäsin aamulla pyörän selkään ja lähdin luentoa kohti. Luennolla sitten puhelimeeni alkoi virrata viestejä huolestuneilta kavereilta ja perheenjäseniltä ja uutiset täyttyivät ilmoituksista, että Utrecthissa on ollut ampumisvälikohtaus ja tekijä on vapaalla. Siinä sitten pohdittiin luokan kanssa, että onko turvallista lähteä kotiin vai mitä ihmettä tapahtuu. Lopulta yliopisto laitettiin muutamaksi tunniksi lockdowniin, eli ulos eikä sisään ei päässyt kukaan. Siellä sitten odoteltiin, kunnes ihmisiä alettiin päästää omalla vastuulla ulos ja saatiin kulkea rakennuksesta toiseen. Osa lähti kotiin, mutta minä sekä suurin osa luokasta jäätiin vielä odottamaan lisää uutisia. Puoli viiden aikoihin, eli viisi tuntia välikohtauksen jälkeen, poliisi vihdoin ilmoitti, että kaikki voivat palata kotiin. Onneksi olin pyörällä liikenteessä, sillä julkinen liikenne oli pysäytetty kokonaan ja takseja oli erittäin hankala saada. Kämppis oli ollut myös jumissa yliopistolla, joten pystyttiin pyöräillä samaa matkaa kotiin. Kotona odotti onneksi kavereiden yllätyksenä lähettämä ruisleipä, joka piristi kyllä mieltä. Aivan kamala, että itselle jo niin tärkeässä kaupungissa tapahtuu jotain tällaista ja vaihtoaikaa varjostaa huoli. Ei kuitenkaan voi liiaksi pysähtyä miettimään, vaan elämä jatkuu. Nyt ajattelin loppupäivän katsoa netflixiä ja aloittaa arjen uudestaan sitten huomenna!

Havaintoja Hollannista

Nyt kun vaihtoa on kulunut puolitoista kuukautta, olen hyvin ehtinyt tutkailla hollantilaista kulttuuria ja tehdä omia havaintojani. Hollantilainen ja suomalainen kulttuuri ovat loppujen lopuksi aika lähellä toisiaan, joten mitään sen suurempia kulttuurishokkeja en ole täällä kokenut. Lähinnä sellaiset pienet asiat (kuten vesihanat, joissa kylmää ja kuuma vettä ei säädetä eri nupeista, tai kunnollinen talojen eristys), joita on pitänyt niin itsestäänselvyyksinä Suomessa ja jotka ovat täällä eri tavalla, ovat välillä hiertäneet eniten. Mutta kaikkeen tottuu ja elo on kaiken kaikkiaan täällä kuitenkin tosi helppoa. Tässä kuitenkin muutama havainto Hollannista.

1. Lounaaksi syödään leipää ja strösseli on normaali asia laittaa leivän päälle

Hollantilaisten perus lounas on leipää jossain sen muodossa. Kaduilla on kioskeja ja ruokakärryjä, joista voi ostaa sämpylöitä mukaan, lounalistoilta löytyy aina kattava valikoima otsikon "tosti" alta ja moni opiskelija kaivaa luentojen tauoilla laukustaan leipäpussin ja jotain levitettä. Opiskelijalle, joka on tottunut syömään parin euron opiskelijalounaan yliopistolla tähän on ollut vähän vaikea tottua, ja monesti vieläkin kannan mukanani vain pientä välipalaa ja syön kunnon ruuan sitten kotona myöhemmin. 

Ihmestystä on myös herättänyt hollantilaisten tapa laittaa strösseleitä leivän päälle. Kyllä, luitte oikein, strösseleitä. Tai niinkuin hollannissa sanotaan "hagelslag". Näitä löytyy kaupoista jokaisessa muodossa ja värissä ja pakkauskoossa. Itsekin on tullut tätä mielenkiintoista välipalaa kokeiltua, ja täytyy sanoa, että en usko, että tämä tapa tulee seuraamaan minua Suomeen asti, vaikka pahimman makeanhimon sillä saakin taltutettua. 

2. Pullojen palauttaminen on pyhä mahdottomuus

Ensimmäisen kerran törmäsin tähän ongelmaan, kun olin kaverini luona Enschedessä. Sunnuntaina piti lähteä palauttamaan edellisen illan illanistujaisten pulloja, ja niitä oli kertynyt eri ihmisten kautta luonnollisesti eri kaupoista. Käveltiin lähimpään Jumboon, jossa tiedettiin olevan pullonpalautusautomaatti ja ajateltiin palauttavamme kaikki pullot helposti sinne. Noh, ei se mennyt sitten ihan niin. Kone hyväksyi ehkä 10% pulloistamme ja loput palautti takaisin meille. Ajateltiin, että ehkä kone hyväksyy vain siitä kaupasta ostetut pullot, joten suuntasimme seuraavaan kauppaan, jossa meitä odotti samanlainen kohtalo. Lopulta löysimme lasinkeräyspisteen, jonne saatiin heitettyä loputkin pullot, mutta tähän seikkailuun saatiin kulutettua helposti reilu tunti. Muiden vaihtareiden kanssa jutellessa on ilmennyt sama homma, ja ilmeisesti koneet hyväksyvät vain tietynlaisia pulloja, ja muut täytyy palauttaa suosilla lasinkeräyspisteeseen. Noh, seuraavalla kerralla viisaampana liikenteeseen.

3. Pyöräilijät on etusijalla, aina ja kaikkialla

Täällä panostetaan todella hyvin pyöräteihin ja niiden kuntoon, joka ei ehkä tule yllätyksenä maassa, jossa pyöriä on enemmän kuin kansalaisia. Kävelyteille saattaa välillä juuri ja juuri mahtua yksi ihminen kävelemään, kun pyöräteille mahtuu mukavasti kaksi ajelijaa rinnakkain. Tämänkin takia koitan parhaani mukaan totuttautua pyörään ensisijaisena kulkuvälineenä, sillä se on tehty niin helpoksi ja vaivattomaksi täällä. Pyörille löytyy myös parkkeja ja telineitä joka nurkan takaa. Suomessa on tottunut parkkihalleihin, niin täällä törmää pyöräparkkeihin. Tosin se pyörien paljous saa hieman heikottamaan haha.

4. Hollantilaiset puhuvat todella hyvää englantia

Itse osaan hollanniksi jo perus tervehdykset sekä kiitokset ja alan ymmärtää muutamia sanoja sieltä täältä - tulee erittäin hyödylliseksi esimerkiksi ravintoloissa ja kaupoissa ruokalistoja sekä tuoteselosteita tavatessa. Oma puutteellinen hollannin taitoni ei täällä kuitenkaan ole mikään ongelma, sillä hollantilaiset puhuvat keskimäärin todella hyvää englantia. Monesti voisin luulla varsinkin monia nuoria ihan natiivipuhujiksi. Myös yliopistolta löytyi todella monipuolinen valikoima englanninkielisiä kursseja ja kaupungilta löytyy varmasti jotain englanninkielisiä tapahtumia. Hollantilaiset itsekin sanovat olevansa varsinkin nykyään todella kansainvälisiä ja toivottavat mielellään tervetulleeksi ihmisiä ympäri maailmaa opiskelemaan ja työskentelemään. 

5. Säätila voi vaihtua hetkessä ja tuuli vetää vertoja Vaasalle

Meren rannalla asuessa on tottunut siihen, että säätila osaa olla arvaamaton ja tuuli puhaltaa parhaimmillaan muutaman tahattoman sivuaskeleen kävelyyn. Mutta ai että, täällä vedetään vertoja jo Vaasallekin. Tunnin sisään voi parhaimmillaan todistaa auringonpaisteen, myrskytuuleen ja kaatosateen, ja sitten kierto alkaa alusta. Joten älkää olko niinkuin minä ja unohtako pakata sadetakkia mukaan lähtiessänne Suomesta. Se on ensimmäinen asia, joka pakkauslistaan kannattaa kirjoittaa. Kotoa lähtiessä kannattaa myös ottaa mukaan sekä aurinkolasit että sateenvarjo ja pyöräillessä saa työskennellä välillä aika kovaa vastatuulta vastaan. Ja jotenkin kummasti se on aina vastatuuli ihan sama mihin suuntaan polkee. 

6. Visa ja Mastercard eivät aina pelaa ja cash is not always the king

Tiesin jo ennen tänne lähtöä, että Visa, MasterCard ja muut meille suomalaisille tutut kortit eivät välttämättä toimi Hollannissa ihan jokaisessa kaupassa. Syynä se, että hollantilaiset korttikoneet saattavat mieltää ne kaikki luottokorteiksi, ja täällä pelaavat vain pankkikortit. Olen kuitenkin MasterCardilla pärjännyt yllättävän hyvin ja vain muutaman kerran on tullut eteen tilanne, jolloin kone ei ole suostunut korttia lukemaan. Tämän vuoksi on ollut hyvä kantaa mukana aina jonkin verran käteistä. Kuitenkaan esimerkiksi monet ravintolat eivät hyväksy käteistä, jolloin ollaan aina vähän jännän äärellä, että meneekö se korttimaksu tällä kertaa läpi. Ikäviltä tilanteilta ollaan kuitenkin vältytty, ja aina on joukossa joku, jolla joko toimii kortti tai löytyy sopivasti käteistä.  Vinkkinä myös, että busseissa ei pysty ostamaan lippua käteisellä, vaan maksu tarvitsee suorittaa kortilla. Onneksi bussit hyväksyvät myös ainakin Masterin. Orientaatiopäivillä meille kerrottiin myös, että täällä pystyy helposti avaamaan hollantilaisen pankkitilin ja näin saamaan Maestro-kortin, joka on täällä se päämaksuväline. Itse tätä ei ainakaan ole tarvinnut tehdä!

Ihmetyksen aiheita on siis riittänyt, mutta puolitoista kuukautta on kulunut aivan siivillä ja Utrechtista on tullut nopeasti itselle kotoisa kaupunki, jossa viihtyy päivästä toiseen. Onnitellut vielä jokaiselle, joka jaksoi kahlata tämän kirjoituksen loppuun asti, sillä tekstiä näköjään pukkasi vähän enemmän. Muistan kuitenkin itse etsineeni ennen vaihtoon lähtöä mahdollisimman paljon tietoa tulevasta kohdemaastani, joten toivottavasti tästä on apua edes jollekin Hollantiin lähtöä suunnittelevalle :)

Reissailua ympäri Hollantia

Huh, toistan kyllä itseäni pahemman kerran, mutta mihin aika oikein vierii? Kuukausi vaihtoa jo takanapäin ja tässä on tullut reissattua ympäri Hollantia. Reilu viikko sitten lähdettiin ESN:n järjestämälle reissulle Leideniin. Yllätyksenä matkan varrella tuli myös muutaman tunnin pysähdys Rotterdamissa, joten päivässä tulikin nähtyä kaksi eri kaupunkia. Leiden ja Rotterdam olivat kyllä kuin päivä ja yö arkkitehtuurinsa ja tunnelmansa puolesta. Rotterdam muistutti enemmän suurkaupunkia ja Leiden oli sellainen "perinteisemmän" hollantilaisen kaupungin näköinen kanaaleineen ja vanhempine taloineen. Molemmista kaupungeista ehdittiin nähdä vain pieni vilahdus, joten täytyy varmaan suunnitella uutta reissua jossain kohtaa kevättä. Rotterdamissa käytiin katsastamassa kuvissakin vilahtavat Cube Houset sekä vastapäätä sijaitseva Food market. Pidemmälle ei ehditty, sillä meille oli varattu aika Stroopwafel-työpajaan. Stroopwafelit ovat perinteisiä hollantilaisia herkkuja; vohvelikeksi, jonne tulee väliin karamellimaista täytettä (hollanniksi "stroop"). Näistä on muodostunut mun go to -herkku täällä. Vohveleiden jälkeen laitettiin nokka kohta Leidenia, jossa meitä odotti museovierailu ja pari tuntia vapaa-aikaa, jonka jälkeen kokoonnuttiin koko porukalla syömään perinteistä hollantilaista ruokaa eli lättyjä, joiden sisään on leivottu jotain. Itselläni täytteenä oli juustoa ja tomaattia. 

Viime viikonlopun vietin lähellä Saksan rajaa Enschedessä, jossa ystäväni viettää omaa vaihtokevättään. Vaikka on ollut mahtavaa tutustua viimeisen kuukauden aikana uusiin ihmisiin, niin kolme päivää tutussa seurassa teki todella hyvää. Oli ihanaa vaan päivittää kuulumisia ja viettää aikaa yhdessä. Nyt uusin voimin kohti maaliskuuta ja vaihdon toista kuukautta!