Päivät kuluu todella nopeasti, ja vaikka takana on vasta vähän reilut pari viikkoa, niin tuntuu, että olisin ollut täällä jo pari kuukautta. Tekemistä riittää joka päivälle ja kalenteri alkaa täyttyä kevään osalta aika nopeasti. Aluksi ajattelin, että viisi kuukauttahan on pitkä aika, mutta nyt alan jo miettiä, että miten ehdin tehdä kaiken mitä haluan! Viimeisen viikon aikana olen huomannut, että alan selvästi jo sopeutua tänne ja ylipäätään tottunut ajatukseen, että Utrecht on nyt kotikaupunkina tämän kevään. Kadut alkavat olla jo tuttuja, kurssit ovat täydessä vauhdissa ja koko ajan tutustuu mahtaviin ihmisiin. Oma kaveriporukkakin alkaa jo pikku hiljaa muodostua, joka tuo sitä omaa tukea ja turvaa. Ja mikä parasta, uudet kaverit ovat yhtä innoissaan brunsseista ja museoista kuin minä! Eli seuraa näihin aktiviteetteihin varmasti löytyy. Juuri eilen naureskelin, että mulle ei täällä selvästi ole suurimpana prioriteettina tutustua Utrechtin yöelämään, vaan löytää kaupungin paras brunssipaikka. Ja yhdessä kuvassa vilahtava Frenchie Café todellakin ansaitsee kunniamaininnan! Ajattelin, että voisin myöhemmin keväällä esitellä vähän enemmän Utrechtin ravintola- ja kahvilatarjontaa, sekä muitakin vinkkejä kaupunkiin matkaavalle. Tällä hetkellä oma tietämys on vielä aika alhaisella tasolla, kuten arvata saattaa.
Ehdittiin viikko sitten poiketa muutaman tytön kanssa Amsterdamissa. Hypättiin luennon jälkeen junaan ja puolen tunnin päästä oltiinkin jo Amsterdamin keskustassa. Juna suuntaansa maksaa kahdeksan euroa, eli ei siis mitenkään huono diili. Kevään mittaan tulee varmasti tehtyä useampikin visiitti Amsterdamiin, sillä matka on niin helppo. Tällä kertaa vaan kävelimme ympäriinsä ja kävimme syömässä. Tulevaisuutta varten meillä on ylhäällä jo muutama potentiaalinen ravintola sekä lista museoista, joissa haluamme vierailla. Tuli käveltyä myös kuuluisan Red Light Districtin läpi, mutta keskellä päivää paikka ei kovinkaan vahvasti eronnut muistakaan kaduista. Yritysten ja hotellien tarjonta oli vaan hieman erilaista.
Ainiin! Nyt on pyöräkin hankittuna, eli olen askeleen lähempänä hollantilaiseksi muuttumista.Vaikka aluksi vähän arastelinkin pyörän hankkimista ja liikenteen joukkoon sukeltamista, niin nyt se ensimmäinen askel on otettu! Tänne on tullut täysi kevät ja auringon paistaessa pyöräily on itse asiassa ihan hauskaa. Tavoitteena onkin saada pyörästä itselleni se luonnollinen ensimmäinen valinta kulkemisen suhteen ja jos ei muuta, niin Suomeen palatessa reisilihakset ovat ainakin saaneet kovan treenin. Mutta jos jotain olen oppinut, niin kääntymisen osoitus kädellä on yhtä tärkeää kuin vilkun käyttäminen ajaessa. Muuten ollaan helposti renkaat solmussa. Omalle kohdalle ei onneksi vielä ole haavereita sattunut, mutta täytyy sanoa, ettei liittyminen risteyksestä pyörämassan joukkoon tai vaihtoehtoisesti pyörämassasta poistuminen, ole aina ihan helppoa
