Täällä on tullut oleiltua nyt vähän alle viikko ja pää on aivan pyörällä kaikesta uudesta. Alan pikku hiljaa hahmottaa kaupungin keskustaa ja muihin vaihtareihin on tullut tutustuttua yliopiston orientaatioissa. Kaiken kaikkiaan kuva kaupungista on tällä hetkellä todella positiivinen, vaikka pieni koti-ikävä iskee aina välillä. Vaikka viihdynkin täällä hyvin, niin se oman tukiverkon puuttuminen tuntuu välillä vähän haastavalta. Onneksi tulevalle viikolle on luvassa paljon erilaisia tapahtumia ja esimerkiksi ESN introduction -tapahtumat sekä BuddyGoDutch-ilta. Siellä on tarkoituksena löytää kansainvälisille opiskelijoille oma hollantilainen "buddy", jonka kanssa voi tutustua kaupunkiin, viettää aikaa ja käydä yhdessä järjestön tapahtumissa. Kuulostaa siis ihan mielenkiintoiselta. Täällä tutustuu melkein joka päivä uusiin ihmisiin, joten eiköhän se oma tukiverkko tule tännekin rakennettua pika puoliin.
En ole kuitenkaan vielä ihan täys hollantilainen, sillä oma pyörä uupuu! Täällä on palvelu nimeltään Swapfiets, jonka kautta pystyy vuokraamaan pyörän vain 12:lla eurolla kuussa, joten tämä on aivan täydellinen henkilölle, jonka tarkoitus on oleilla täällä vain muutama kuukausi. Ei tarvitse miettiä pyörän ostamista tai sen myymistä vaihdon jälkeen. Vielä kun vaan uskaltaisin lähteä polkemaan tuonne ammattilaisten joukkoon tien tukkeeksi. Täällä ei todellakaan ole vauhdista puutetta ja hollantilaiset lapsista vanhuksiin pyöräilevät ihan kaikkialle, säästä ja kantamuksista riippumatta. Onneksi bussit ovat todella helppoja ja yksinkertaisia, joten pärjään niille siihen saakka, kunnes kerään tarpeeksi rohkeutta lähteä seikkailemaan pyöräteille. Kyllähän sekin täyty kokea! Ehkä sitten, kun pahimmat sateet lakkaavat. Vaikka tosi hollantilainenhan ei sateesta piittaa.
Tänään on ollut pitkä, mutta ihan mukava päivä. Aamulla suuntasin kaupungintalolle rekisteröitymään kaupungin asukkaaksi. Jokaisen, joka viipyy Utrechtissa pidempään kuin neljä kuukautta, on pakko tehdä tämä. Koko prosessi oli onneksi todella helppo ja siihen taisi mennä yhteensä viisitoista minuuttia. Tämän jälkeen etsiskelin mukavan kahvilan, johon menin opiskelemaan ennen luennon alkamista. Täällä on aika kova tahti ja opiskelijoilta odotetaan paljon ja tehtävää riittää. Illalla käytiin vielä muutaman vaihtaritytön kanssa syömässä. Nyt olen sen verran väsynyt, että taidan lukea muutaman sivun seuraavalle luennolle ja painua sen jälkeen pehkuihin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti